Markkinointisuunnitelma ennen ja nyt

SOSTAC-malli antaa kehykset toiminnan suunnittelulle, kehittämiselle, toteuttamiselle ja varmentamiselle. Se on oikein hyvä ja yksinkertainen malli, jossa yksinkertaistaen kolme ensimmäistä on analyysiä ja toiset kolme toteutusta ja sen mittaamista. SOSTAC-malli on P. R. Smithin 1990-luvulla kehittämä suunnittelumalli, joka on nopea oppia ja ymmärtää. Sitä voi käyttää isommat ja pienemmät yritykset, miksei myös yksilötasolla. SOSTAC-mallia voi hyvin käyttää muun muassa markkinoinnin suunnitteluun.

Markkinointisuunnitelmat tehtiin ennen useimmiten pitkällä aikajänteellä ja niiden tekeminen kesti kauan. Piti miettiä tuote kuntoon, hinnoittelu, jakelutie ja markkinointiviestintä, usein myös prosessit, ihmiset ja fyysiset puitteet. Lähtökohta markkinoinnille oli ylhäältä-alas –mentaliteetti, jossa yritys kertoi asiakkailleen, mitä oli tarjolla ja mihin hintaan ja niin edespäin. Toki yritys usein ajatteli asiakaslähtöisesti tehden markkinatutkimuksia, mutta lähtökohta oli kuitenkin yritys ja sen tarpeet.

Internet-aikakaudella markkinointi kannattaa tehdä toisin. Yritys tarjoaa puitteet tehdä tuotteita, joita asiakkaat todella haluavat. Yrityksen kannattaisi ottaa asiakkaat mukaan tuotekehittelyyn ja markkinointiin. Hinnoittelu on jo muuttunut totaalisesti hintojen ollessa täysin läpinäkyviä, toisin sanoen kuka vaan tietää koska vaan kilpailijoiden hinnat. Myös jakelutie on monesti muuttunut, sillä suoramyynti on lisääntynyt vahvasti ja nettiin on tullut aivan uusia välimiehiä. Tuotekehittelyä voisi tehdä erilaisin crowd sourcing –kampanjoilla ja yhteistyöllä asiakkaiden kanssa. Parhaat asiakkaat ovat myös tuotteen parhaita myyntimiehiä ja heitä kannattaa pitää hyvänä. Ihmiset keskustelevat joka tapauksessa sosiaalisessa mediassa tuotteista ja tietävät niiden hyvät ja huonot puolet, joskus jopa paremmin kuin yritys itse. Yrityksen pitääkin valppaasti seurata nettikeskusteluja ja osallistua niihin riittävän paljon ja nopeasti. Markkinoinnin luonne onkin muuttunut aktiiviseksi kanssakäymiseksi asiakkaiden kanssa eikä ole enää niinkään vanhaa propagandaa.

Kenties SOSTAC-mallia voisi hyödyntää siten, että kolme ensimmäistä sekä viimeinen olisi yrityksen johdon tai keskijohdon raami, jossa määriteltäisiin taktiikka ja toiminta operatiivisille ihmisille. Oleellisin asia on antaa toimintaan riittävästi vastuuta nopeisiin liikkeisiin ja luopua vanhasta hitaasta toimintakulttuurista, ettei käy niin, että keskustelu sosiaalisessa mediassa riistäytyy käsistä kun markkinoinnin toteuttajalla ei ole pomon lupaa vastata heti yrityksen puolesta.