Entä pystyykö postaamaan ilman että näkyy postaajan nimi?

Minulle uusia ryhmätyövälineitä

Tämä onkin hauska, yksinkertainen palvelu pikakokouksiin, miksei laajempaankin käyttöön: http://todaysmeet.com

Google Docs -palveluun on tullut chat-toiminto, joka tukee reaaliaikaista yhteistyötä. http://docs.google.com

Twitterin luku- ja syöttökanavat

Mitäköhän se tarkoittaa käytännössä kun Twitter kielsi kolmansia osapuolia käyttämästä heidän omistamia nimiä ja syöttöä? Toimiiko Tweetdeck enää? Miten käy Twitterfeedin? Miten käy koko Twitterin jos se sulkee liikaa asioita pois? Enkö enää haaveile pesukoneesta, joka twiittaa, että "Pian valmista!"

SoMe 2 -koulutuksen harjoituksia

Tänään alkoi mielenkiintoinen, käytäntöön painottuva koulutus Haaga-Helian henkilökunnalle. kuulimme ensin Elias Aarniolta, mitä kannattaa huomioida ilmaisten sosiaalisen median palveluissa opetuskäytössä, ajatellen erityisesti käyttöehtosopimuksia. Huh! Paljon ajattelemisen aihetta! Toivottavasti oppilaitoksemme hankkii sopivasti erilaisia työkaluja omille palvelimillemme, niin säästyy monelta mietteeltä.

eTourism -seminaari herätti ajatuksia

eTourism seminaari oli mielenkiintoinen ja hyvä kokemus. Puhujien kirjo oli runsas, sekä laadullisesti että tyylillisesti – niin kuin aina seminaareissa. Alun jähmeys tiivistyi fasilitaattorin puheenvuoroon, joka ei sulattanut yleisöä hymyilemään. Onneksi professori Hargreavesin into tarttui pikkuhiljaa suurimpaan osaa yleisöä ja muistiinpanovälineille tuli käyttöä. Hän kertoi innostavin esimerkein tutkimuksista, miten musiikki vaikuttaa kuluttajakäyttäytymiseen. Omat ajatukset tietenkin yhdistivät hänen ajatuksiaan sähköiseen liiketoimintaan, jossa tähän asti musiikista on puhuttu opiskelijoiden kanssa lähestulkoon ainoastaan niin, että verkkosivuilla pitää ehdottomasti olla selkeä painike, josta musiikin saa pois. Terry Kane Jumerahista kertoi vuolaasti kansainvälisestä matkailuteollisuudesta, mutta punaista lankaa en löytänyt, mielenkiintoisia irtoajatuksia kyllä. Runsas lounaspöytä viimeistään silasi seminaarin erinomaiset puitteet ja järjestelyt. Iltapäivän vietin MatkaAlkaaVerkosta-osuudessa. Jenni Glad kertoi hyvän ammattimaisen näkökulman mobiilimarkkinointiin. Hän ei vielä puhunut Appseista kuitenkaan, joissa mielestäni on tämän hetken markkinoinnillinen ja toiminnallinen hehku! Sirkku Laine näytti esimerkkejä lisätystä todellisuudesta, mutta jätti soveltamisen ja tulevaisuusvisiot kuulijan varaan. Finnairista kuulimme joitain näkökulmia. Paneelissa Jaakko Löppönen nosti puheenjohtajana sopivasti kimurantteja kysymyksiä esiin. Iltapäivä rikkoi vanhoja seminaariperinteitä jalkauttamalla ihmiset ryhmätöihin. Itse työstä tuskin kukaan sai juuri mitään, mutta oli hauska tutustua uusiin ihmisiin ihan toisenlaisissa kuvioissa. Tutustuminen jatkuikin sopivasti hupaisaa iltaohjelmaa seuratessa.

Mieleenjäävintä seminaarissa oli se, mikä usein on seminaarien paras antia: vanhojen tuttujen tapaaminen ja uusiin alan ihmisiin tutustuminen. Antoisaa oli myös lukea ja käyttää eWallia. Kirjoitin lukuisia kommentteja seinälle, vaikkakin aina eri nimimerkillä, usein provosoidakseni keskustelua ja ajatuksenvaihtoa. Hauskaa! Huomasin myös, että moni puhuja käytti videoita esityksensä osana. Joillain se oli jopa hieman liiallista, sillä videoiden katselu vie kuitenkin minuutteja puheajasta, josta kuitenkin on maksettu. Silti napakka video puoltaa hyvin paikkansa myös esityksissä ja tästä olisimme voineet puhua myös Jussi Koivusaaren kanssa; miten käyttää hyvin tehtyä, riittävän lyhyttä videota monissa medioissa ja tilanteissa.

Markkinointisuunnitelma ennen ja nyt

SOSTAC-malli antaa kehykset toiminnan suunnittelulle, kehittämiselle, toteuttamiselle ja varmentamiselle. Se on oikein hyvä ja yksinkertainen malli, jossa yksinkertaistaen kolme ensimmäistä on analyysiä ja toiset kolme toteutusta ja sen mittaamista. SOSTAC-malli on P. R. Smithin 1990-luvulla kehittämä suunnittelumalli, joka on nopea oppia ja ymmärtää. Sitä voi käyttää isommat ja pienemmät yritykset, miksei myös yksilötasolla. SOSTAC-mallia voi hyvin käyttää muun muassa markkinoinnin suunnitteluun.

Markkinointisuunnitelmat tehtiin ennen useimmiten pitkällä aikajänteellä ja niiden tekeminen kesti kauan. Piti miettiä tuote kuntoon, hinnoittelu, jakelutie ja markkinointiviestintä, usein myös prosessit, ihmiset ja fyysiset puitteet. Lähtökohta markkinoinnille oli ylhäältä-alas –mentaliteetti, jossa yritys kertoi asiakkailleen, mitä oli tarjolla ja mihin hintaan ja niin edespäin. Toki yritys usein ajatteli asiakaslähtöisesti tehden markkinatutkimuksia, mutta lähtökohta oli kuitenkin yritys ja sen tarpeet.

Internet-aikakaudella markkinointi kannattaa tehdä toisin. Yritys tarjoaa puitteet tehdä tuotteita, joita asiakkaat todella haluavat. Yrityksen kannattaisi ottaa asiakkaat mukaan tuotekehittelyyn ja markkinointiin. Hinnoittelu on jo muuttunut totaalisesti hintojen ollessa täysin läpinäkyviä, toisin sanoen kuka vaan tietää koska vaan kilpailijoiden hinnat. Myös jakelutie on monesti muuttunut, sillä suoramyynti on lisääntynyt vahvasti ja nettiin on tullut aivan uusia välimiehiä. Tuotekehittelyä voisi tehdä erilaisin crowd sourcing –kampanjoilla ja yhteistyöllä asiakkaiden kanssa. Parhaat asiakkaat ovat myös tuotteen parhaita myyntimiehiä ja heitä kannattaa pitää hyvänä. Ihmiset keskustelevat joka tapauksessa sosiaalisessa mediassa tuotteista ja tietävät niiden hyvät ja huonot puolet, joskus jopa paremmin kuin yritys itse. Yrityksen pitääkin valppaasti seurata nettikeskusteluja ja osallistua niihin riittävän paljon ja nopeasti. Markkinoinnin luonne onkin muuttunut aktiiviseksi kanssakäymiseksi asiakkaiden kanssa eikä ole enää niinkään vanhaa propagandaa.

Kenties SOSTAC-mallia voisi hyödyntää siten, että kolme ensimmäistä sekä viimeinen olisi yrityksen johdon tai keskijohdon raami, jossa määriteltäisiin taktiikka ja toiminta operatiivisille ihmisille. Oleellisin asia on antaa toimintaan riittävästi vastuuta nopeisiin liikkeisiin ja luopua vanhasta hitaasta toimintakulttuurista, ettei käy niin, että keskustelu sosiaalisessa mediassa riistäytyy käsistä kun markkinoinnin toteuttajalla ei ole pomon lupaa vastata heti yrityksen puolesta.

Millä on nyt merkitystä Seth Godinille

Seth Godinin sähköinen kirja What matters now on viihdyttävä kollaasi erilaisista tämän päivän puheenaiheista. Kirjassa, PowerPoint-esityksessä tai lukupaketissa, ihan miten vain, on usean kymmenen ihmisen ajatuksia kerättynä yhteen ilman mitään sen kummempaa punaista lankaa. Ajatukset toki ovat hyviä ja ajattelemisen arvoisia ja niistä varmasti kannattaa ottaa oppia. Kirja on myös aikamoinen promootiopaketti Seth Godinille ja toki kaikille kirjan henkilöille, sillä kaikissa teksteissä on myös linkki tai muu yhteystieto kyseiselle kirjoittajalle. Sitä implikoi myös kirjan ilmaisuus.

Kirjasta ei sinänsä jäänyt mitään erityistä mieleen. Ehkä kirja kannattaisi tulostaa ja laittaa kukin sivun mittainen essee seinätauluiksi ja aina silloin tällöin miettiä niitä uudestaan. Omalla tavallaan kirja oli kuin jokin buddhalainen elämänviisauden kirja, täynnä isoja sanoja ja mahtavia ajatuksia. Ne jäivät kuitenkin kovin irrallisiksi sinällään ja täysin vaille tieteellistä perustelua. Kirjan luki nopeasti ja vaivattomasti, mutta sen anti jäi kovin ohueksi.

Kannattaa se silti lukea! :-)

Mobiilimarkkinointikampanjoiden uudet tuulet

(viitaten annettuun tehtävään ja artikkeliin Karjaluoto, H., Lehto, H., Leppäniemi,M. ja Mustonen, T. (2007), “Insights into the implementation of mobile marketing campaigns”, International Journal of Mobile Marketing, 2(2), 10-20.)

Artikkelissa käytiin läpi mobiilimarkkinoinnin suunnittelua ja toteutusta ensin teoreettisesti, sitten käytäntöä tutkien. Tutkijat yhdistivät Kotlerin viiden M:n mallin sekä Kavassaliksen mobiilikampanja-mallin neljään vaiheeseen, jotka ovat suunnittelu, rakentaminen, toteutus ja mittaaminen. Näiden pohjalta tutkijat laativat oman mallinsa. Sen jälkeen he kävivät haastattelemassa neljää mobiilimarkkinoinnin tekijää, jotka edustivat sekä mainostajia että suunnittelijoita ja toteuttajia. Näiden haastatteluiden pohjalta he täsmensivät malliaan ja päätyivät seuraavaan kuuteen askeleeseen:
1. suunnittelu
2. viestin luominen
3. tekninen mahdollistaminen
4. testaus
5. toteutus
6. seuranta ja arviointi

Mobiilikampanjoinnin erityispiirteitä, jotka nousivat artikkelista esiin, on muun muassa viestien henkilökohtaisuus, kun ne tulevat suoraan taskuun. Tarkkana pitää olla, ettei viestintä häiritse vastaanottajaa. Mobiilimarkkinointi voi helposti olla myös kaksisuuntaista. Mobiililaite on useimmiten vastaanottajan mukana joka hetki, joten kampanjointi kannattaa tehdä suoraan toimintaan kannustavaksi. Erilaisia päätelaitteita ja viestimuotoja on monia, joista täytyy valita tärkeimmät ja ainakin testata vaativammat metodit ja laitteet. Tekstiviestiä rajoittaa 160 merkin pituus ja kuvien puuttuminen. Mobiilikampanjoiden mittaaminen on erittäin helppoa, joten sitä kannattaa ehdottomasti hyödyntää. Mobiilimarkkinointi on yleensä vain osa yrityksen kokonaismarkkinointia. Yrityksen täytyy hankkia sopiva määrä puhelinnumeroita joko ostamalla niitä tai kysymällä markkinointilupaa pull-viesteillä asiakkailtaan, jonka jälkeen vasta voi tehdä push-viestintää mobiililaitteisiin.

Artikkeli on kirjoitettu vuonna 2007. Mobiiliala elää niin voimakkaasti, että silloin vielä applikaatiot eivät olleet tulleet vahvaan tietoisuuteen. Tänä päivänä pienet puhelimeen asennettavat ohjelmat, applikaatiot, ovat ”se” juttu. Applen iPhone on vahva markkinajohtaja tällä sektorilla, Android ja muut tulevat perässä. Yrityksen kannattaa tutustua aiheeseen ja miettiä, voisiko sillä olla jotain annettavaa pienen ohjelman muodossa. Ohjelma voi olla viihdyttävä tai opettava, tai jopa molempia. Tutustu esimerkiksi applikaatioon Drinkspiration by Absolut.

Toinen merkittävä tekijä mobiilisektorilla on paikkatietoisuus. Toisin sanoen laite tietää, missä se kulloinkin on. Tämä avaa mahdollisuuksia kontekstuaaliseen viestintään. Tässä ei tarkoiteta mitään push-viestintää Bluetoothin yli asiakkaan saapuessa, eikä oikeastaan mitään ei-tilattua viestiä, vaan sitä, että annetaan asiakkaalle tai potentiaaliselle sellaiselle mahdollisuus tutustua juuri nyt lähellä oleviin asioihin ja palveluihin.

Kolmas tekijä, joka ei näy artikkelista, on mobiilisuuden tulo osaksi kaikenlaisia laitteita. Autonavigaattoreilla voi surffata, kannettavissa tietokoneissa on 3G-kortti ja aina verkossa olevat tabletit ja lukulaitteet ovat vahvasti tulossa lisävälineiksi ihmisten arkeen. Voisi sanoa, että internet on pian läsnä koko ajan, laitteessa kuin laitteessa, ja tähän kirjoon markkinoinnin teko on aina vaan moniulotteisempaa mutta useammin mobiilia.

Guggenheim-museon videokilpailu

http://creativity-online.com/work/the-guggenheimyoutube-youtube-play-shortlistfinalists/21351

Löydätkö sinä verkosta elämyksiä?

Elämyksen tuottaminen verkossa on huomattavan haasteellinen tehtävä. Verkkopalvelu voi hyvin olla osa isompaa elämyskokonaisuutta, ennen tai jälkeen varsinaisen elämyskokemuksen tai sen aikana, sitä tukevana ja vahvistavana elementtinä. Itsenäisenä elämyksen tuottajana se on varsin vaikea väline.

Tietotekniikka tarjoaa lukemattoman määrän mahdollisuuksia erilaisille uusille audiovisuaalisille kokeiluille ja innovaatioille. Verkossa onkin yli sata miljoonaa saittia, joissa kaikissa voisi olla tarjolla potentiaalisia elämyksiä. Miten saada oma idea esille tässä valtaisassa mediamassassa? Ja miten saada aikaan kävijöissä elämys? Miljoonan taalan kysymyksiä.

Verkkosivuja suunniteltaessa ei pidä ottaa huomioon pelkästään tuoteominaisuuksia, kuten käytettävyyttä, visuaalisuutta, rakennetta ja niin edelleen, vaan huomioida elämyksen rakentamisen työkalut. Niinpä on asetuttava asiakkaan asemaan ja mietittävä verkkopalvelun käyttötilannetta sekä ovatko verkkosivun tarjoamat toiminnallisuudet asiakkaiden mielekkäiksi kokemia.

Elämyskolmio on erinomainen työkalu verkkosivujen elämyksellisyyden varmistamiseen. Ilmeneekö verkkopalvelussa yksilöllisyys? Perustuuko verkkopalvelu aitouteen? Välittääkö verkkosivu tarinaa? Pystyykö verkkosivu tavoittamaan mahdollisimman monta aistia? Luoko verkkosivu riittävän suuren kontrastin arkeen? Mahdollistaako verkkopalvelu vuorovaikutteisuuden? Onko kaikki asiakkaan kokemisen tasot huomioitu?

Myös elämyksen piiri on hyvä työväline verkkopalveluiden tavoitteiden asettamisessa ja niihin pääsyn mittaamisessa. Onko verkkopalvelun tarkoitus olla passiivinen vai aktivoiva? Onko tarkoitus antaa kävijälle selkeä kokonaiskuva vai upottaa hänet kokonaisvaltaiseen elämykseen?

Yksi parhaista mittareista on miettiä, olisiko asiakas valmis maksamaan verkkosivujen kokemisesta. Vaikka tarkoituksena ei olisi kerätä pääsymaksua tai muuta rahallista korvausta verkkopalvelun käytöstä, asettaa se joka tapauksessa tavoitteen, johon kannattaa pyrkiä.

Muutkin miettivät käyttäjäkokemusta/elämystä

http://www.cloudsoftwareprogram.org/superior-user-experience

Johtava kuuntelija

Mielenkiintoinen uusi työnkuva: johtava kuuntelija, tuntosarvipäällikkö, pääaistija...

http://adage.com/digital/article?article_id=145618

Videomarkkinoinnin suunnitelma (Jussi Koivusaari)

Videomarkkinoinnin suunnitelma: henkilökunnan houkutteleminen opiskelemaan sähköistä liiketoimintaa

Videon tavoitteena on herättää katsojassa mielenkiinto sähköistä liiketoimintaa ja sen opiskelua kohtaan. Tavoitteena on saada kursseille mahdollisimman paljon opiskelijoita.

Videon kohderyhmänä on Haaga-instituutin henkilökunta.

Viesti voidaan kiteyttää seuraavasti: sähköinen liiketoiminta on monipuolista, tärkeää ja ajankohtaista ja kaikkien pitäisi ymmärtää ainakin sen perusteet, että he osaisivat soveltaa sitä omaan työhönsä.

Video toteutetaan Haaga Instituutin AV-tilassa ihan itse. Video on lyhyt ja nopea. Videossa on kuvattu opettajaa opettamassa sekä esimerkkejä verkkosivuista ja muista sähköisen liiketoiminnan komponenteista. Puhe on suomeksi.

Videota tukemaan on rakennettu yksinkertaiset, nopealukuiset verkkosivut, joihin pääsee bit.ly –osoitteella.

Videot ovat omalla palvelimella, sisäänrakennettuna verkkosivuihin. Videoita ja verkkosivua markkinoidaan lentolehtisillä ja julisteilla Haaga Instituutissa.

Kävijämääriä mitataan bit.ly ja Google Analytics –palvelulla.

Videot toteutetaan syksyn 2010 aikana, budjetti on olemattoman pieni ja vastuuhenkilö on Tommi Immonen.

Kilpailutilanne matkailutoimialalla (Kirsi Mikkola 6)

Kilpailutilanne matkailutoimialalla on muuttunut erityisesti internetin myötä, sillä ulkomaisten matkanjärjestäjien ja matkailualan toimijoiden on huomattavan helppo markkinoida myös suoraan uusillekin markkina-alueille, kuten Suomeen. Matkatoimistot ovat joutuneet miettimään uudestaan rooliaan ja asiakkaille tarjottavia lisäarvopalveluita. Matkailu on jatkuvasti lisääntynyt, joka sekin on omiaan lisäämään kilpailua alalla. Hinnoittelun läpinäkyvyys on tuonut aivan uudenlaisen neuvotteluvoiman kuluttajille. Kilpailutilanne on siis todella muuttunut.

Asiakkaat odottavat entistä läpinäkyvämpää toimintaa, kuten tuotekehitystä ja hinnoittelua, sekä palveluiden henkilökohtaistamista tietotekniikan rajoitukset ymmärtäen. Asiakkaat vaativat ripeää, kaksisuuntaista viestintää. Asiakkaat antavat myös aiempaa kerkeämmin palautetta yrityksen toiminnasta, suoraan tai sosiaalisissa medioissa.

Sähköinen liiketoiminta antaa myös mahdollisuuden kokonaan uusiin liiketoimintamalleihin. Olemme jo tottuneet matkojen ostamiseen kauppiailta, joilla ei ole lainkaan myymälöitä ja joihin olemme törmänneet vain internetissä. Myös erilaiset kauppapaikat eli ostoskeskukset yleistynevät netissä, varmasti erilaistuen ja kohdentaen tiettyihin teemoihin. Kaikenlaiset kumppanuudet, strategiset ja vähemmän strategiset, saavat aivan uusia mahdollisuuksia sähköisestä liiketoiminnasta.

Markkinointi muuttuu aina vaan suoremmaksi vuoropuheluksi yrityksen ja asiakkaiden välillä, koskien jopa tuotekehittelyä ja markkinointia. Asiakkaiden, ainakin uskollisimpien ja tärkeimpien, voi jopa ajatella olevan yrityksen sisäinen resurssi. Yrityksen on myös ymmärrettävä sosiaalisten medioiden tarjoama yhteisöllisyys, jota joka tapauksessa tapahtuu, osallistuu siihen yritys tai ei.

Tärkeintä on, että yrityksessä on uteliaisuutta seurata koko ajan teknologian ja sen sovellusten kehittymistä ja olla valmiina hyödyntämään niitä omassa liiketoiminnassaan. Tämä vaatii varmasti kouluttautumista tietojen ja taitojen, mutta erityisesti asenteen osalta.

Asiakkuudenhallinta (Kirsi Mikkola 5)

Asiakkuuden hallinta on molempia, sekä asiakasta että yritystä palvelevaa toimintaa. Asiakkuuden hallinnan avainasioita on pitää hyvää huolta vanhoista asiakkaista tuntemalla heidät aina vaan paremmin, sekä uusista asiakkaista ennakoimalla heidän tarpeitaan ja halujaan. Jos asiakaspiiri on kovin pieni, kuten monilla avainasiakaspäälliköillä, ei varsinaisia asiakkuudenhallintajärjestelmiä tunnu tarvittavan – asiat kyllä hoituvat. Entäpä jos ja kun kyseinen henkilö lopettaa työnsä yllättäen? Miten hänen seuraajansa saa hänen hallussaan olevat tiedot? Asiakkuudenhallintajärjestelmä onkin hyvä ottaa käyttöön pienimmissäkin yrityksissä, jolloin tapahtumat ovat järjestelmällisesti raportoitu ja muodostuvat tärkeäksi osaksi yrityksen omaisuutta.

Asiakkuudenhallintajärjestelmiin kannattaa kerätä kaikki mahdollinen yhteydenpito asiakkaaseen. Koko henkilökunta pitää motivoida kontaktien taltioimiseen ja järjestelmät pitää rakentaa niin helppokäyttöisiksi, että se onnistuu helposti. Näin saadaan riittävän kattava tietopankki, josta on mahdollista tehdä analyysejä.

Yksi tärkeimmistä asiakkuudenhallintajärjestelmien tuotoksista on selvittää, ketkä asiakkaista ovat uskollisia, ketkä asioivat muuten vaan usein ja ketkä ovat olleet asiakkaina vain kerran. On luonnollista, että uskollisimmista asiakkaista pitää huolehtia parhaiten, sillä he ovat yrityksen tuotteiden parhaita myyjiä. Muuta markkinointiponnistusta pitää kohdentaa siten, että satunnaisista asiakkaista tulee uskollisia ja kokeilleet asiakkaat kokeilevat toisenkin kerran.

Selvittämällä asiakkaiden toiveita ja preferenssejä voidaan tuotteita kehittää edelleen ja hienosäätää vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeita ja haluja. Näitä ei saa selville pelkästään palautekyselyillä, vaan kaikkien työntekijöiden proaktiivisella, kyselevällä asenteella, joiden tulosten pitää olla helposti tallennettavissa asiakkuudenhallintajärjestelmään. Asiakkailta selvitettyjen toiveiden huomioimista voidaan tuoda esille myös markkinoinnissa, erityisesti uusia asiakkaita houkuteltaessa.

Parasta asiakkuudenhallinta on, kun isossakin yrityksessä tunnetaan asiakas kuin hän olisi jo kaveri!

Arvoketju ja liiketoimintaprosessi (Kirsi Mikkola 4)

Arvoketju on se toimijoiden väylä, jolla jokin tuote tai palvelu saavuttaa kuluttajan sen alkuperäiseltä valmistajalta tai tuottajalta. Joskus se on aivan suora, esimerkiksi kun autoileva väsynyt asiakas päättää jäädä yöksi seuraavaan vastaantulevaan hotelliin. Joskus arvoketju on kovin mutkikas ja polveileva, esimerkiksi kun asiakas suunnittelee matkatoimiston kanssa maailmanympärimatkaansa.

Internet on vaikuttanut dramaattisesti matkailuyritysten kaupankäynnin arvoketjuun siten, että sen myötä alkuperäisen valmistajan tai tuottajan on huomattavan helppoa ohittaa arvoketju kokonaan ja myydä suoraan kuluttajalle. Tämän muutoksen myötä monet väliportaat, matkanjärjestäjät ja matkatoimistot sekä muut välittäjät ovat joutuneet ankarasti pohtimaan rooliaan ja oikeutustaan, sillä jokainen väliporras luonnollisesti lisää kustannuksia, joita suoramyynnissä ei ole. Välimiehet puoltavat kuitenkin monesti paikkansa, sillä alkutuottajalla ei yleensä ole resursseja selvittää markkina-alueiden erityispiirteitä, vaan ne on helpompi ulkoistaa asiantuntijoille, siis välittäjille.

Sähköistämällä liiketoimintaprosesseja ja erityisesti toimimalla todellisina strategisina kumppaneina matkailun tuotantoverkoston toimintaa voidaan tehostaa. Kun kaikki toimijat ovat sähköistäneet prosessinsa pitäytyen standardeissa, kuten XML, on kumppanuuksia helppo muodostaa. Tutustumisvaiheessa kumppanuus on toisen osapuolen myynnin edistämistä, mutta todellinen strateginen kumppanuus on sitä, että päästetään toinen osapuoli käsiksi luottamuksellisiin tietokantoihin, joka taas voi olla suureksi avuksi muun muassa molempia kumppaneita hyödyttävään asiakkuuksien hallintaan, hinnoitteluun, tuotekehittelyyn ja markkinointiviestintään. Yksinkertainen esimerkki on matkatoimistojen pääsy varausten hallintaan, josta strateginen ulottuvuus olisi, että matkatoimisto näkisi myös asiakkaan aikaisemman varaushistorian ja osaisi niiden mukaisesti muokata pakettia ja sen hinnoittelua.

Asioiden luonnollinen kulku on, että ennen pitkää syntyy koko maailman kattavia jakelujärjestelmiä. Nämä pyrkivät tietenkin dominoimaan markkinoita ja päästyään riittävän suureksi voivat itse asettaa ehtoja esimerkiksi hinnoille ja tiedon muodoille. Yrityksen johdon strateginen päätös on, missä määrin tuotteen tai palvelun täytyy olla esillä globaaleissa jakelujärjestelmissä, jotta sitä myytäisiin kaikissa kanavissa.

Valmismatka- ja kuluttajansuojalaki (Kirsi Mikkola 3)

Valmismatkalakia sovelletaan, kun tarjotaan, muutoin kuin satunnaisesti, yli 24 tuntia kestävä tai yöpymisen sisältävä kokonaisuus, joka sisältää kuljetuksen tai majoituksen ja muun oleellisen palvelun. Valmismatkan välittäjä on vastuussa sopimuksen pitävyydestä ja tietojen oikeellisuudesta samalla tavoin kuin matkanjärjestäjä, paitsi jos matkanjärjestäjä on suomalainen ja asiakas on sen tiennyt. Jos matka poikkeaa sovitusta tai matkanjärjestäjä on tehnyt virheen, voi matkustaja hakea asiaan hyvitystä kohtuullisen ajan kuluessa. Matkustajalle on annettava tiedot matkan sisällöstä, tarvittavista matkustusasiakirjoista, matkaa ja oleskelua koskevista terveysmääräyksistä sekä sopimukseen sovellettavista ehdoista esitteessä tai muuten kirjallisina. Matkustaja sitoutuu valmismatkaan maksaessaan sen tai sovitun osan matkasta. Matkanjärjestäjä saa muuttaa matkan hintaa 20 päivää ennen matkaa, mikäli ennalta-arvaamattomat kustannukset nousevat tai laskevat. Matkustaja ja matkanjärjestäjä saavat kumpikin peruuttaa matkan tietyin ehdoin. Matkustaja voi olla oikeutettu korvaukseen henkilö-, esine- ja varallisuusvahingosta.

Kuluttajansuojalaki on kaikkia kuluttajia suojaava laki. Se puuttuu erityisesti kuluttajille tarkoitettuun markkinointiin ja hinnoitteluun sekä tuotevastuuseen. Kuluttajansuojalaki on pakottavaa oikeutta, eli elinkeinonharjoittaja ei voi sopimusehdoilla tms. vapauttaa itseään lain säännöksistä.

Tietosuojalla kuluttajalle suunnatussa verkkokaupassa tarkoitetaan, että tiedot kuluttajista eivät saa joutua vääriin käsiin ja että kuluttajasta kerätyt tiedot ovat oikeellisia. Kuluttajasta ei myöskään saa kerätä arkaluontoista tietoa, kuten tietoa uskonnosta, etnisestä taustasta tms. Kuluttajan tietoja voidaan luovuttaa eteenpäin vain kuluttajan antamalla luvalla.

Etämyyntisäännökset velvoittavat myyjän ilmoittamaan kuluttajalle ennen kaupantekoa muun muassa yhteystietonsa, tuotetiedot sekä toimitusehdot. Kuluttajalla on oikeus palauttaa tuote 14 päivän ajan ilman erityistä syytä myyjän kustannuksella. Ostoksen kylkiäisenä voi olla mitä vaan, mutta myyjän tulee kertoa kylkiäisen arvo.

Yritysten välisessä kaupassa muotovapaus tarkoittaa sitä, että laki ei määrää sopimuksen muotoa, vaan yritykset voivat tehdä sopimuksensa parhaimmaksi katsomallaan tavalla ja sopijaosapuolille sopivassa muodossa. Lainsäädäntö on kuitenkin syytä selvittää kauppakumppanien mukaan maakohtaisesti.

Kuluttajaverkkokauppa (Kirsi Mikkola 2)

Verkkokaupan osuus koko kuluttajakaupankäynnistä Suomessa on 4,5 miljardia euroa eli 15,5% vähittäiskaupan kokonaisarvosta (2007). Jopa yli puolet verkkokaupasta tehdään ulkomaisissa verkkokaupoissa. Siitä voisi kohdistua suuri osa myös suomalaisiin verkkokauppoihin. Suomessa Kaupan liitto, Asiakkuusmarkkinointiliitto ja TNS Gallup ovat käynnistäneet verkkokaupan kattavan seurannan. Vuoden 2010 ensimmäiset tulokset raportoidaan ensimmäisen ja toisen kvartaalin osalta ensi syyskuussa tiedotustilaisuudessa Kauppa 2011 –tapahtumassa Messukeskuksessa 30.9.2010.

On oletettavaa, että verkkokaupan osuus kasvaa vielä pitkään. Esimerkiksi elintarvikkeiden verkkomyynti on onnistunut monessa maassa, mutta Suomessa siinä ollaan vielä lastenkengissä. Seuraavaksi S-ryhmä kokeilee sitä Gastronautin kanssa. Ehkä sopivat lisäarvopalvelut vielä puuttuvat; kätevät drive-in-noutopisteet valtaväylien varteen verkko-ostosten noutamiseksi tai valmiit ateriakokonaisuuden raaka-aineet pikku maustepusseja myöten verkosta tilattavaksi. Kasvukäyrä siis jatkaa kasvamistaan, mutta miten saadaan raha jäämään Suomeen, siinäpä kysymys.

Kaupankäyntiprosessi muuttuu ainakin siten, että kuluttajien valta kasvaa. Kuluttaja voi vapaasti vertailla eri vaihtoehtoja ja niiden hintoja ja keskustella tuntemattomienkin kanssa aiheesta eri sosiaalisen median välineillä. Kuluttaja ei enää usko niin vahvasti yritysten markkinointiviestejä kuin aiemmin, vaan luottaa enemmän viidakkorumpuun. Nettishoppailu kasvaa, kun kuluttaja voi kokeilla tuotteita 14 päivän ajan ja palauttaa ne veloituksetta.

Häviäjiä tässä uudessa kilpailutilanteessa ovat ne perinteiset toimijat, jotka eivät ymmärrä kuluttajakäyttäytymisen muutosta ja muuta omia toimintamallejaan ajoissa. Häviäjänä on myös Suomen kansantalous, jos kotimaiset yritykset kuihtuvat ja rahat valuvat ulkomaille.

Verkkokauppaa rajoittaa voimakkaimmin kuluttajien luottamuksen puute verkkokauppiaita ja sähköisiä maksujärjestelmiä kohtaan. Myöskään hinnoista ei ole mahdollisuutta tinkiä eikä muutenkaan jutella myyjän kanssa. Mahdollisuus ”hypistellä” tuotetta puuttuu. Siinä voisi asiakasta auttaa runsaammalla videoiden käytöllä.

Yhdysvalloissa kuluttajaverkkokaupan osuus on alle kahdeksan prosenttia ja Japanissa vain muutama prosenttia. Japani on ollut edelläkävijä kuluttajien internet-liittymissä, mutta usein yhteys otetaan kännykällä, joka ei ole kaikkein soveltuvin nettiostamiseen. Yhdysvalloissa on yrittäjämäinen business-kulttuuri, jossa hyvin nopeasti luodaan liiketoimintaa uusista mahdollisuuksista.

Yrityksen visio ja e-strategia (Kirsi Mikkola 1)

Yrityksen visio on pitkän tähtäimen näkemys siitä, missä yritys haluaa olla joidenkin vuosien päästä. Hyvä visio sisältää käsityksiä siitä, miten yrityksen ulkoinen ympäristö kehittyy ja miten yritys reagoi näihin muutoksiin. Tieto- ja viestintäteknologioiden kehitys mahdollistaa yrityksen liiketoiminnan tehostamisen ja laajentamisen niitä hyödyntäen, jota varten on hyvä olla strateginen toimintasuunnitelma. Hyvä visio antaa yrityksen strategisille suunnitelmille suunnan ja päämäärän. On selvää, että sekä visioita että strategisia suunnitelmia pitää muuttaa ja hienosäätää, mutta selkeä visio pitää muutokset johdonmukaisina.

Yrityksen e-strategia pitää sisällään yrityksen ja eri sidosryhmien väliset ja yrityksen eri toimintojen sähköiset toiminnan muodot ja suunnitelmat, ulottuvuuksinaan tieto-, raha- ja tavaravirrat.